17 Alan Turing “In the spring of 1954, as the first digital computers were moving into mass production, the brilliant British mathematician Alan Turing killed himself by eating a cyanide-laced apple - a piece of fruit that had been plucked at incalculable cost, the act beggs us to conclude, from the tree of knowledge. Turing, who displayed throughout his short life what one biographer calls an “otherwordly innocence,” had turing the Second World War played crucial part in cracking the codes of Enigma, the elaborate typewriter that the Nazis used to encipher and decipher military commands and other sensitive messages. The breaking of Enigma was an epic achievement that helped turn the tide of the war and ensure an Allied victory, though it didn’t save Turing from the humiliation of being arrested, a few years later, for having sex with another man. Today, Alan Turing is best remembered as the creator of an imaginary computing device that anticipated, and served as a blueprint for, the modern computer. He was just twenty-four, a recently elected fellow at Cambridge University, when he introduced what would come to be called the Turing machine in a 1936 paper entitled “On Computable Numbers, with an Application to the Entscheidungs problem.” Turing’s intent in writing the paper was to show that there is no such thing as a perfect system of logic or matchematics - that there will always be some statements that cannot be proven either true of false, that will remain “uncomputable.” To help prove the point, he conjured up a simple, digital calculator able to follow coded instructions and to read, write, and erase symbols. Such a computer, he demonstrated, could be programmed to perform the function of any other information-processing device. It was a “universal machine.”” - The Shallows, Nicholas Carr P: Alan Turing | Aarne Turilainen A: Getting arrested | Pidätetään O: Cyanide-laced apple |Syaniidi-omena
12 P: Angry Birds | Vihaset tiput A: Gonna hate, rage seizure | Vihhaajat vihhaa, raivokohtaus O: Slingshot | Linko
                           65                     Guy Fawkes Guy (Guido) Fawkes (13. huhtikuuta 1570 – 31. tammikuuta 1606) oli jäsenenä katolisten ruutisalaliitossa, joka yritti surmataEnglannin kuninkaan Jaakko I:n ja kaikki kansanedustajat parlamentin avajaisissa 1605. Salaliitto kuitenkin paljastettiin ajoissa ja ruutitynnyrit tuhottiin, eikä vahinkoa ehtinyt tapahtua. Ruutisalaliitto perustettiin jo toukokuussa 1604. Sen jäsenet vuokrasivat maaliskuussa 1605 parlamenttitalon alla olleet kellaritilat ja piilottivat sinne romun sekaan huomattavan määrän ruutia. Guy Fawkesin piti räjäyttää koko lasti 5. marraskuuta. Salaliiton johtaja oli Robert Catesby. On esitetty epäilyjä siitä, että Fawkes oli liigassa varsin vähäinen tekijä. Fawkes pidätettiin 5. marraskuuta pian vuorokauden vaihduttua ja hänet teljettiin Lontoon Toweriin jossa häntä kidutettiin ja kuulusteltiin, kunnes hän 10. marraskuuta allekirjoitti tunnustuksen ja ilmiantoi toverinsa. Fawkes sai muodollisen oikeudenkäynnin ja hänet todettiin syylliseksi. Salaliittolaiset teloitettiin maanpettureille säädetyllä julmalla tavalla eli hirttämällä, repimällä ja paloittelemalla, mutta viimeisenä teloitettu Fawkes vältti toimenpiteen raaimman vaiheen hyppäämällä hirttämisvaiheessa tikkailta, jolloin hänen niskansa murtui. Ruutisalaliiton muistoksi 5. marraskuuta on Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Uudessa-Seelannissa yleinen ilotulituspäivä nimeltään kokkoyö tai Guy Fawkesin yö. P: Guy Fawkes  |  Kai Valkee A: Uses explosives like gunpowder | Räjäyttelee O: A mask | Fawkes -maski Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Guy_Fawkes
           44. René Descartes (1596-1650) The French mathematician and philosopher, René Descartes, developed a system of dualism which distinguishes between the “mind,” whose essence is thinking, and “matter,” whose essence is extension into space. This dualism influenced his mechanical interpretation of nature and therefore of the human body. He believed that the laws of physics and mathematics explain human physiology. According to One Hundred Books Famous in Medicine, De homine, “is the first work in the history of science and medicine to construct a unified system of human physiology that presents man as a purely material and mechanical being: man as machine de terre.” [One Hundred Books 117] This concept helped free the study of physiology from the constraints of religion and culture. De homineis an important early textbook of physiology, but empirically flawed because Descartes’ practical knowledge of his subject was inadequate. Descartes originally planned to publish De homine in 1633, but hearing of Galileo’s condemnation by the Church, he became concerned for his own safety and refused to have it printed. Consequently, the first edition of this work appeared 12 years after Descartes’ death. Our French edition, L’homme, also includes la formation du foetus which explains reproductive generation in physiological terms. Lähde:  http://historical.hsl.virginia.edu/treasures/descartes.html P:  René Descartes | Renni Teskarttula A: Sniffing around | Haistelee ympäriinsä O: Papermoney | Paperiraha
                        12: Lawrence Kohlberg          Oikein ja väärin - moraalin kehittyminen. “Moraali, käsitys oikeasta ja väärästä, kehittyy asteittain. Amerikkalainen Lawrence Kohlberg (1927 - 1987) rinnastaa moraalin kehityksen Piaget´n ajattelun kehitykseen: moraali muuttuu laadullisesti, samalla kun ajattelukin muuttuu. Vaiheet eivät kuitenkaan ole yhtenevät. Piaget´n mukaan 12-vuotias kykenee jo jossain määrin abstraktiin ajatteluun, moraalin suhteen samanikäinen on yleensä “matalalla” tasolla. Moraalin kehitystä tutkiessaan Kohlberg esitti eri-ikäisille ratkaistavaksi ongelmatehtäviä, kuten “Heinzin vaimo on kuolemassa syöpään. Eräs lääkäri on keksinyt lääkkeen, jonka avulla vaimo paranisi. Heinz pystyy saamaan kasaan puolet vaadittavasta summasta, mutta lääkäri ei anna ainetta halvemmalla. Niinpä Heinz epätoivoissaan varastaa lääkkeen. Tekikö hän oikein?” Vastaajien tuli pohtia Heinzin oikeutta varastaa, yleensä oikean ja väärän suhdetta, sitä, olisiko teko yhtä oikein, jos hän ei rakastaisi vaimoaan, onko hyvän aviomiehen velvollisuus auttaa vaimoaan. Millaiseksi tilanne muuttuisi, jos sairas onkin ventovieras? Mikä on lääkärin oikeus vaatia liian suurta summaa? Vastaajien perustelut kertovat moraalin tason. Kohlbergin mukaan moraalin kehitys etenee kolmen tason kautta. Aluksi teon moraaliperustana on yksilön oma näkökulma, sitten yhteisön lait ja säännöt ja kolmannella tasolla voidaan ottaa huomioon samanaikaisesti molemmat ja toimia sisäistettyjen moraaliperiaatteiden mukaan. Moraaliarvio perustuu vastauksen laatuun. Vastaaja voi yhtä hyvin sanoa, että Heinz saa varastaa lääkkeen kuin niinkin, että Heinz ei saa varastaa lääkettä. Oleellisia ovat ne perustelut, jotka vastaaja antaa. Esisovinnaisen moraalin tasolla käsitys oikeasta ja väärästä perustuu teon välittömiin seurauksiin. Palkintoja tuovat teot ovat hyviä, rangaistuksiin johtavat teot pahoja. Esisovinnaisen moraalin taso jakautuu kahteen alavaiheeseen. Ensimmäisessä, rangaistuksen ja tottelemisen moraalin vaiheessa lapsi ei pysty ottamaan huomioon näkökulmia yhtä aikaa. Vanhempien, poliisin, muun autoriteetin tai rangaistuksen pelko määrää moraalin. Lapsi saattaisi vastata Heinzin lääkevarkauteen: “Ei mies saa varastaa lääkettä. Varastaminen ei ole oikein. Siitä joutuu vankilaan.” Tai: “Kyllä mies voi varastaa sen, sillä jos hän ei auta vaimoaan, muut syyttävät häntä.” Esisovinnaisen moraalin toisessa vaiheessa moraalikäsityksen perustana on oma etu ja mielihyvä. Lapsi tajuaa, että teolle voi olla useita perusteita, mutta ratkaisu perustuu siihen hyötyyn, minkä teko tekijälleen tuottaa: “Voisihan se mies varastaa lääkkeen, jos ei voi elää ilman vaimoaan, mutta ongelmia siitä tulee” tai “Onhan se vaimo sitten odottamassa, kun mies pääsee vankilasta.” Moraaliarvion perustana on kannattaa auttaa muita - he auttavat sitten sinua -tyyli. Moraalikehityksen toisella tasolla, sovinnaisen moraalin tasolla, päättelyn perustana ovat yhteiset säännöt ja arvot. Tämäkin taso jakautuu kahteen alavaiheeseen: Kiltin lapsen moraalin mukaan on tärkeää olla hyvä ihminen, etenkin läheisille. Kiltti lapsi tottelee, on oikein toimia yleisen mielipiteen mukaan, hyvä ihminen tekee yleisesti hyväksyttyjä tekoja. Lain ja järjestyksen moraalin vaiheessa lakia ja oikeutta on noudatettava tarkasti. Näin tekee kunnon kansalainen.  Moraalikehityksen korkeimmalla tasolla, periaatteellisen moraalin tasolla oikean ja väärän arviointia säätelevät omat periaatteet ja yhteiskunnan etu ja hyöty yhtä aikaa. Ihminen tietää, että sääntö on vain yksi mahdollisista, periaatteet ja säännöt ovat suhteellisia, ne voivat muuttua eri tilanteissa: “Miehellä on oikeus lääkkeeseen, hänhän voi saada lievän tuomion tai vapautuksen lieventävien seikkojen vuoksi. Ehkä jostakin löytyisi lääkkeen rahoittaja?” Yksilöllä on omat sisäistetyt moraaliperiaatteet, jotka hän pystyy perustelemaan. Omat periaatteet eivät ole tilanteeseen sidottuja, vaan yleispäteviä. Lakeja voi rikkoa, jos siten voi pelastaa elämän. On siis joitakin yleisiä, muiden arvojen edelle meneviä arvoja, kuten elämän kunnioitus tai ihmisen vapaus. Ne on kuitenkin suhteutettava yleiseen etuun. Eläinten vapaudesta huolehtiminen sillä, että tekee jonnekin pommi-iskun, jossa ihmiset voivat vahingoittua, ei ole korkeamoraalista. Ihmiselämä on arvokkaampi kuin materiaaliset arvot. Sisäistettyjen, korkeiden päämäärien toteuttajia on harvassa. Yhteiskunnan suuret hyväntekijät, Albert Schweitzer, Äiti Teresa, Mahatma Gandhi ovat noudattaneet tämä vaiheen moraalia.                   Kohlbergin teorian arviointia  Kohlbergin teoriaa pidetään moraalin kehityksen yleisenä viitekehyksenä. Toisaalta on kuitenkin korostettu sitä, että moraalinen päättely on hyvin tilanne- ja kulttuurisidonnaista. Kulttuurissa vallitsevat arvot heijastuvat ilman muuta myös moraaliarviointeihin (esim. kaiken elollisen kunnioittaminen).  Kun ihmisiltä kysytään, mitä tehdä tietyssä tilanteessa, he antavat kyllä moraalisesti perustellun vastauksen ja näyttävät tietävän, mitä pitäisi tehdä. Todellisessa tilanteessa he kuitenkin tekevät toisin, “muistavat” tulonsa väärin ylinopeussakkoja saadessaan tai yrittävät pimittää osan tuloistaan verottajilta. Todellinen moraalinen teko tulisikin erottaa moraalisesta päättelystä. On todettu, että monet rikolliset sijoittuvat moraalisessa päättelyssä Kohlbergin teorian mukaan tarkasteltuna korkeille tasoille, vaikka tekevät aivan muuta. Kohlberg pitää moraalista päättelyä myös loogisena ajatteluna. Emme tapa, koska pidämme ihmiselämää arvokkaana.  Kyseessä on myös tunneprosessi: emme mielellämme katsele kärsiviä ihmisiä tai eläimiä. Moraalista tekoa tulee tarkastella myös sen mukaan, kenen näkökulmasta asiaa katsotaan. Tuoko teko hyötyä kohteelle vai tekijälle vai molemmille? Pidämme sotilasta, joka moraaliinsa vedoten kieltäytyy ampumasta, korkeasti moraalisena. Kieltäytyjä käänsi päänsä pois ja antoi toisen ampua. Oliko tässä kyseessä moraalin pukuun puettu arkuus? Jos kieltäytyjä olisi palastanut uhrin, olisi teko ollut jotenkin sopusoinnussa hänen moraalinsa kanssa? Heinzin dilemmaa voidaan tarkastella eri tilanteiden summana: ehkä vaimo halusi kuolla, lääkkeen keksijä tiesi tämän ja pyysi siksi kovaa hintaa. Keinotekoisen moraaliongelmien ratkaisujen perusteella eivät todelliset tilanteet selviä. Kohlbergin teoriaa on moitittu myös sukupuolisidonnaiseksi. Alkuperäisen tutkimukset suoritettiin poikien keskuudessa. Meissä kaikissa on kaksi moraalin ääntä: lain ja oikeuden ja huolenpidon ja säälin. Amerikkalainen Carol Gilligan on tutkinut mm. sukupuolieroja moraaliperusteissa. Hän on todennut, että naiset perustavat vastauksensa useammin hoivaamiseen, miehet lakiin. Naiset kasvatetaan hoitamaan ja ottamaan vastuu ihmisistä, miehet suoriutumaan. Jos mies sanoo esimerkiksi abortin oikeutuksesta, että nainen päättäköön itse, hän sijoittuu Kohlbergin teoriassa melko korkealle moraalin tasolle. Naisen vastaus, jossa aborttia perustellaan iällä tai taloudellisilla vaikeuksilla ei sijoitu kovin korkealle moraalin tasolle, koska siinä näkyvät enemmän hyötynäkökohdat kuin oikean ja väärän periaatteellinen erottelu. Gilliganin mukaan ristiriita henkilökohtaisen valinnan ja perinteisen hoivakäyttäytymisen välillä näkyy selvästi. Tutkitut jakautuivat kolmeen tyyppiin: itseensä keskittyneisiin, uhrautuvaisiin ja muut huomioon ottaviin. Muut huomioon ottavat yrittävät tasapainoilla omien kiinnostusten ja muista huolehtinisen välillä. Tälle ryhmälle (yleensä naiset) Kohlbergin teoria ei tee oikeutta. Monet päätökset yhteiskunnassa ovat lainmukaisia, mutta silti moraalittomia. Lakia voidaan tulkita monella tavalla. Monet korkeimman oikeuden päätökset jäisivät Kohlbergin moraaliteorialla arvioituna hyvin alhaiselle moraalin tasolle. Hyvin usein kannatetaan säästöjä, omia palkkoja ollaan valmiita nostamaan silti välittömästi. Kehitysvammaisten tai muiden vähemmistöryhmien asuntoloita tulee rakentaa lähelle keskustaa, - kunhan rakennus ei tule omalle kadulle.” (Psyyke, Anneli Vilkko-Riihelä) P: Lawrence Kohlberg | Lauri Koheltaja A: Crying at Nietzsche’s grave | Nietzschen haualle itkemään  O: Chastity Belt | Siveysvyö
“Zoologisti väitti Punaisessa Langassa, että delfiinin aivojen poimuttuneisuus on selkeästi voimakkaampaa kuin homo sapiens’in. Tämä viitannee siihen, että delfiini on ETI’n aikaansaannos! Se voisi periaatteessa toimia linkkinä UHVOjen ja homojen välillä!”
                                  67                         Francis Galton Francis Galton (16. helmikuuta 1822 Sparkbrook, Birmingham – 17. tammikuuta 1911 Haslemere, Surrey) oli englantilainen yleisnero, tutkimusmatkailija, antropologi, kriminologi, psykometrikko ja tilastotieteilijä, joka aloitti perinnöllisyystutkimukset. Hän oli Charles Darwinin serkkupuoli ja aikansa ihmelapsi, joka oppi kaksivuotiaana lukemaan ja osasi viisivuotiaana kreikkaa ja jakolaskuja. Galton teki vuonna 1846 tutkimusmatkan Valkoiselle Niilille ja vuonna 1850 Etelä-Afrikan länsiosiin. Hänelle annettiin ritarinarvo vuonna 1909.Darwinin teos Lajien synty ohjasi Galtoninkin kiinnostusta luonnontieteisiin ja perinnöllisyyteen. Teoksissaan Hereditary genius, its laws and consequences (1869), ja Natural inheritance (1889) hän muotoili Galtonin lain, jonka mukaan yksilön perimästä tulee 50 % kummaltakin vanhemmalta, 25 % kultakin isovanhemmalta, 12,5% kultakin iso-isovanhemmalta. Häntä on luonnehdittu laskumaanikoksi, joten luonnollisesti hän tutki myös tilastollisia menetelmiä, muun muassa korrelaatiota ja ilmatiedettä. Galtonin on kerrottu olleen sitä mieltä, että “laske aina kun voit”.Galton aloitti kaksostutkimukset. Näillä hän pyrki selvittämään sitä, kuinka suuri osa ihmisen persoonallisuudesta voidaan selittää perimän tai toisaalta ympäristön avulla. Galton päätyi toteamaan, että perimän vaikutus ylittää merkittävästi ympäristön vaikutuksen. Nykyään tällaista perimän ja ympäristön vastakkainasettelua jotkut pitävät keinotekoisena ja jopa jokseenkin harhaanjohtavana mutta sitä tutkitaan yhä paljon. Galtonia voidaan pitää käyttäytymisgenetiikan perustajana.Osaltaan Galtonin teosten pohjalta syntyivät 1800-luvun loppupuolella eugeniikan ja ns. tieteellisen rasismin tutkimusalat. Galton asetti eri rodut älykkyysasteikoille, jonka toisessa ääripäässä sijaitsivat ateenalaiset ja heidän alapuolellaan laskevassa järjestyksessä englantilaiset, skotlantilaiset ja pohjoisenglantilaiset. Galton aateloitiin 1909, ja hänen testamenttivaroillaan perustettiin hänen mukaansa nimetty rotuhygienian professorin virka Lontoon yliopistoon. P: Francis Galton | Reijo Kalttola A: Calcumania | Laskumania  O: Chinese Settlement | Kiinalainen siirtokunta Who also wrote the following: “My proposal is to make the encouragement of the Chinese settlements at one or more suitable places on the East Coast of Africa a par of our national policy, in the belief that the Chinese immigrants would not only maintain their position, but that they would multiply and their descendants supplant the inferior Negro race. I should expect the large part of the African seaboard, now sparsely occupied by lazy, palavering savages living under the nominal sovereignty of the Zanzibar, or Portugal, might in a few years be tenanted by industrious, order loving Chinese, living either as a semi-detached dependency of China, or else in perfect freedom under their own law.” (Source: http://www.skilluminati.com/Research/entry/the_wit_and_wisdom_of_sir_francis_galton, and on http://galton.org/start.html)
                                         0                         Numero? Kettu vei sen!        FOK IT! Kyllä se metsä vastaa kun sinne huudetaan! P: A Fox | Kettu A: Hitchcock-like happening | Hitchcock -tyyppistä meininkii O: HATS! | HATTUJA!
                            59: Albert Einstein Albert Einstein ( /ˈælbərt ˈaɪnstaɪn/; German: [ˈalbɐt ˈaɪnʃtaɪn]; 14 March 1879 – 18 April 1955) was a German-born theoretical physicist who developed the theory of general relativity, effecting a revolution in physics. For this achievement, Einstein is often regarded as the father of modern physics and one of the most prolific intellects in human history.He received the 1921 Nobel Prize in Physics “for his services to theoretical physics, and especially for his discovery of the law of the photoelectric effect”. The latter was pivotal in establishing quantum theory within physics.                P: Albert Einstein | Albertti Yksikivi A: Shows you tongue | Näyttää kieltä O: Chalk | Liitu
→